Some syö www-sivut ja lehdistöluettelot.

On sanottu, että jos nyt laittaa pystyyn yrityksen eikä liity sosiaaliseen mediaan, niin menettää vähintään 30 % tulevasta liikevaihdosta. Tämä varmastikin pitää paikkaansa. Epäilemättä joidenkin yritysten kohdalla tämä prosentti on paljon suurempikin, vaikkapa nettikaupat. On siis auttamattomasti ulkona, jos ei ymmärrä miten media toimii.

 

Trendi on mielenkiintoinen. 10 vuotta sitten piti olla ehdottomasti www-sivusto. Sitten sivuston päälle tuli mm. WordPress, eli blogialusta. Pikkuhiljaa yritysten nettisivua alkoivat muistuttaa pientä paikallislehteä. Nettisivuille laitettiin ”uutisfeediä”, kuvia kahvipöydästä, ja heitettiin läppää. Toki asiaakin. Koitettiin olla avoimia ja saada ihmisiä kiinostumaan asioista.

Saman aikaan mm. Facebook ja muu sosiaalinen media kehittyi ulos pelkästä mainosrahoitteisesta kavereiden kanssa hengaamisesta. Facesta tuli tärkeä väline myös tavallisen ihmisen työnhaussa. Facesta löytää todella paljon suljettuja ja avoimia ryhmiä, niin harrastustoimintaan kuin ammatilliseenkin.

Tällä hetkellä tilanne on se, että nämä kaksi eri asiaa ovat niin lähellä toisiaan, että osa yrityksistä käyttää jo puhtaasti Facea kotisivunaan, ilman mitään kiinteää www-osoitetta. Käytännössä siis Face antaa ilmaiseksi liki kaiken. Facen ja Googlemapsin yhteistyö tuottaa hyvän tuloksen: reittiohjeet firmaasi, Googlemapsin palauteosio, jne. Googlemaps, tai siis Google haluaa lyödä kiilan Tripadvisor- ja booking.com tyylisiin palveluihin myös.

Twitter on ennusteiden mukaan hiipuva, ja monet muutkin hyytyy. Aina tulee jokin uusi, mutta se jää monesti jalkoihin. Ja jos se menestyy, niin Google saattaa ostaa sen pois, ja liittää omiin palveluihinsa, kuten esim. osti aikoinaan Youtuben.

 

tv

Televisio mullisti aikanaan maailmaa merkittävästi. Mutta sen kaupallinen merkitys hiipuu. Kuva: Internet.

Perinteisen median kannalta tilanne on kiusallinen. Televisio hiipuu ikääntyvien ihmisten mukana. Tällä hetkellä keski-ikäinen on juuri siinä rajalla: Osa katsoo televisiota, osa ei ole omistanut ko. laitetta enää 10 vuoteen. Painettu lehti on myös murroksessa. He koittaa tehdä näköislehteä, tms verkkoon, mutta hieman huonoin tuloksin. Henkilökohtaisesti kyllä tykkään selata aamukahvin kanssa lehteä, mutta en ole valmis maksamaan siitä montaa sataa euroa per vuosi. Aamukahvirutiini onkin siis kääntynyt someen: Istumme vaimon kanssa terassilla ja tuijotamme puhelimiamme, lähinnä facea, jonneka olemme tilanneet omasta mielestä mielenkiintoisimmat uutisfeedit. Näitä uutisia sitten kommentoidaan, saattaa vierästää muutama tuntikin joskus.

Jos ajattelee uutisrakennetta: Homma on jakautunut niin, että Facessa on otsikko ja otsikon jälkeinen osio. Ja varsinainen uutinen on sitten linkin takana, olipa se sitten Hesari, jokin www -sivusto tai blogi, jne. Tämä on hyvä tietää, kun juttuja kirjoittelee.  Mainittakoon, että kannatan hyvää journalismia, enkä klikkikalastelua, jota on villiintynyt suomalaisessa mediassa ihan liiallisuuksiin. Nettiin tungetaan mitä vaan, eikä sitä oteta tarpeeksi vakavasti.

Tilanne onkin kääntynyt hauskasti nurin päin: Perinteinen media seuraa somea, ja poimii sieltä uutisaiheita. On myös ilmestynyt Crowdspeaking yhtiöitä: Näiden kautta saatat saada viestisi koko maailman huulille hetkessä, ja periaatteessa maksutta.  He hanskaavat somen,  ja perinteinen media kuuntelee somea. Parhaimmillaan vistisi saattaa tavoittaa muutamassa päivässä useita miljoonia. Esimerkiksi tässä yksi suomalainen kampanja: Discover Helsinki. https://www.thunderclap.it/projects/58663-launching-discover-helsinki

 

Videonpätkät tulee koko ajan kuvien tilalle, ja videoiden teossa voi soveltaa samaa logiikkaa, kuin perinteisen lehtiuutisenkin kirjoittamisessa. Mitä-Missä-Milloin tekee ohjesäännön.  Karkeasti: Ensin tekstit ruudulle, jotka vastaa näihin kysymyksiin. Sitten otsikon jälkeinen pikkupätkä, joka on teksti tai jopa tiivis videoeditti.  Ja tämän jälkeen koko juttu, eli video. Näin katsoja nauttii tuotoksesta, eikä ärsyynny. En ole ammattilainen tässä, mutta vanha ohjesääntö Mitä-Missä-Milloin, toimii yhä edelleen.

Voisi siis muodostaa yhteenvetona seuraavaa: Staattisten www-sivujen tarve tulee vähenemään, ja luonne muuttuu käyntikorttimaiseksi, jota voi jakaa somessa. Tai sitten www -sivusto on julkaisualusta, ja juttuja jaetaan somessa. Face tulee entistä vahvemmaksi, sekä Instagram on merkittävä. Youtube toimii loistavasti videoalustana, koska se skaalautuu liki kaikkiin laitteisiin.  Eli hyvin tekevällä firmalla tulee olla googletili, jossa myös Youtube. Sitten Face ja Insta. Ja myös www -sivut. Lyhennettynä: julkaisualustat, joiden sisältöä jaetaan somessa, ja joku, joka osaa tämän tehdä.

 

Kysymys kuuluukin ehkäpä: Onko parempi maksaa hyvälle journalistille, joka hanskaa somen, vaiko ostaa näkyvyyttä huonommille julkaisuille rahalla facesta tai googlesta? Kumpikin tapa toimii. Itse kallistun ensimmäiseen vaihtoehtoon. Ja kyllä, mielipiteitä ja ajatuseroja on tällä sektorilla paljon. Oma näkemykseni tulee pitkältikin startup- ja innovaatiosektorilta sekä lähisuvun pitkästä ammattijournalismista.

Toinen kysymys on se, että mikä on ”ei valtion ylläpitämän” journalismin ansaintalogiikka tulevaisuudessa. Nyt pystyy tiemaamaan jotain esim. Googlen mainospalveluilla (Adsense) kun pitää omaa www- sivustoa yllä.  Eli on koitettava houlutella porukkaa somesta omille sivuille. Ja tämä menee juuri tuon uutisen kirjoittamisen ohjeen mukaan. Mutta miten tulevaisuudessa, jos Face ja muu some vielä petraa ja valtaa koko internetin? Uskon hyvän sisällön voimaan, joten ihmiset menee sinne, missä on jotain mielenkiintoista. Ja missä ihmisiä, siellä on mainospaikkoja joilla saa tienestiä.

Lisäksi tulee huomioida, että mediat muuttuu ikäpolvien tapatottumuksen mukaan hieman, kuten vaikka televisio nyt. Eli kaupallinen puoli ei ole ainoa, joka ohjaa. Jouduin nimittäin neuvomaan 18 v pojelleni kuinka face tarkemmin toimii, vaikka hän on virtuoosi verkkotouhuissa. Hänen piti alkaa käyttämään facea aktiivisemmin, koska hän haki työ- ja koulutuspaikkoja, yms verkostoitumista.

 

Teksti: Samuli Penttinen, Berlin

 

 

 

One thought on “Some syö www-sivut ja lehdistöluettelot.

  • 4.8.2017 at 17:00
    Permalink

    Tulevaisuuteen katsaavat artikkelit tuovat varsinkin tavan uutisiin paljon vaihtelun virkistystä — niiden lähinnä keskittyessä menneeseen. Kiinnostavaa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *