Patentit ja ajankohta

Tilanne keksijällä on se, että se oma luomus pitää julkisesti kuuluttaa omaksi, ja siitä pitää vielä maksaakin. Kyseessä on siis patentti. Muilla luovilla aloilla tekijänoikeus on automaattisesti tekijän. Esim. valokuvaajan tai patsaanveistäjän ei tarvitse maksaa siitä, että teoksen oikeudet säilyisi hänellä.

Normaali maksuton tekijänoikeus koski ennenmuinoin myös keksijän prototyyppiä, mutta käytäntö ja juridiikka on nykyisin se, että mitään keksintöä/ideaa ei esitellä julkisesti ennen suojauksen hankkimista.  Ja patenttilaissa on pykälä, että jo julkistettua keksintöä ei voi enää patentoida. Tämä ei tarkoita sitä, että et voisi puhua keksinnöstä kavereittesi kanssa. Kunhan keksintösi ei ole missään mediassa tai inernetissä esillä, ei edes sosiaalisessakaan, (esim. Face, Insta, jne).

Patenttijärjestelmä on suunilleen maailmanlaajuisesti yhteensopiva. Se on myös julkaisujärjestelmä. Eli se julkaisee keksintösi patentilla, niin samalla sanoo myös, että sitä ei saa käyttää, ellei keksijältä saa lupaa.

Patentti on myös maakohtainen. Patentissa voidaan määrittää, missä maassa se estää ”kopioinnin”. Jos maksat patentin kattavuuden vain suomeen, niin ruotsalainen voi tehdä ruotsissa samaa, muutta ei saa myydä sitä suomeen. Patentti siis estää kaupallisen valmistamisen siinä maassa, johon se on määritetty.

Jokainen saa kuitenkin tehdä omaan käyttöön vaikka kuinka monta patentilla suojattua kapinetta. Voit tehdä vaikka omat Nokian kumisaappaat, kopioida Samsungin kännykän, tai periaatteessa tehdä itsellesi vaikka Porshen tai Asperiinia. Mutta et saa myydä niitä. Jos möisit, niin sinun pitäisi kysyä lupa patentin omistajalta. Kiinan kopioinnostuksen kanssa on jatkuvaa oikeudenkäyntiä monella yrityksellä. Kiina ei toisinaan kunnioita patentteja, mutta tilanne on käsittääkseni parantunut nykyisin.

Patenttivirastoja on eri maissa hieman erilaisia. Suomessa patentoinnista ja kansainvälisestä yhteistyöstä huolehtii Patentti- ja rekisterihallitus -niminen virasto (PRH). Siltä löytyy maksutonta neuvontaakin jossainmäärin. Sinne toimitetun patenttihakemuksen käsittely maksaa puolisen tuhatta €.

Jos et halua tai osaa tehdä itse hakemusta, niin ns. patenttitoimistot ovat yksityisiä yrityksiä, ja heiltä voi tilata patentintekopalvelua keksinnölleen. He tekevät sitä siis rahasta. Käsittely PRH:lla on ihan sama, olipa kyseessä oma tai toimiston/ammattilaisen tekemä hakemus. Patentin tekeminen ja sisältö vasta suunilleen lakimiehen puuhia. Muutamalla sanalla on iso vaikutus, kun ne on paperilla täsmälleen oikeassa järjestyksessä.

Kuvateksti: Nokian patenttihakemuksen kuva, liittyen tabletteihin vuodelta 2011, ennen Mikrosoft-kauppoja.

On olemassa myös EPO eli European Patent Office. Tämä on Euroopan Patenttijärjestön toimielin, jonka tehtävänä on eurooppapatenttien myöntäminen Euroopan patenttisopimuksen mukaisesti. Kyseinen elin on Euroopan unionista erillinen,  johon kuuluu EU:hun kuulumattomiakin  maita, esim. Sveitsi, Norja ja Turkki ovat sen jäsenmaita  Kansainväliseen patentoimiseen on myös PCT-hakemus, joka on kansainvälinen patenttihakemusjärjestelmä. Tämä on nimensä mukaisesti vain eri maiden hakemuskäytännön yhdentäminen, elikä PCT:n kautta on haetaan joka maahan oma patentinsa. Koko maailman kattavaa, yhtä patenttia tai järjestelmää ei ole olemassa.

Pääpiirteittäin homma menee näin:

1.Patenttihakemus lähetetään liitteineen PRH:lle, kirjeitse tai faksilla tai sähköpostilla.

2. Kun PRH on saanut ja ottanut hakemuksen sisälle, niin siitä lähetetään lähettäjälle vastaanottoilmoitus, jossa on ns diaarinumero. Tämä on ns. asiakas/käsittelynumero juuri tälle hakemukselle, eli patenttihakemusnumero.  Ja kun olet saanut tämän vastaanottoilmoituksen ja numeron, on sinulla etuoikeus lähettämääsi patenttihakemukseen.

Tämä voi olla hankala käsittää. Mutta koska patentin tutkimisessa ja muussa käittelyssä menee aikaa kuukausia/vuosiakin, niin jos joku tekee jossain muualla samanlaisen patenttihakemuksen, kuin sinun on, niin sinulla on etuoikeus koska olit ensimmäinen. (ainakin toivottavasti olit) Voit siis alkaa viemään keksintöäsi eteenpäin numeron saatuasi. Todella usein liiketoiminta alkaa jo tässä vaiheessa, sillä esim. EU patentin saaminen kestää vuosia.

3. PRH lähettää sinulle myöhemmin materiaalia, Jos et ymmärrä jotain, niin kysy PRH:n neuvonnasta. Jos sinulla on patenttitoimisto palkattuna, niin he kyllä hoitaa asian.

Jos on epävarmuutta patenttihakemuksen tekemisessä, niin käänny ammattilaisen puoleen.

Hyödyllisyysmalli, eli ns pikkupatentti on hieman yksinkertaisempi, mutta vaattii lopunperin melkein saman vaivan kuin patenttihakemus. Hyödyllisyysmallin voimassaoloaika on lyhyempi, ja käsittääkseni uutuustutkimusta ei tehdä suojaa myönnettäessä. Tällöin on mahdollista, että joku muu onkin tehnyt jo vastaavan. Mutta kyseessä onkin se, että mille alueelle, eli mihin maahan. Kaikki patentit ja hyödyllisyysmallit ovat aina vain alueellisia, eivätkä ole voimassa kuin niissä maissa, jotka siihen on nimetty hakijan toimesta.

Milloin patentoida?

On aivan turhaa ajatella, että ensin pitää saada patentti, ja vasta tämän jälkeen voi alkaa kaupallistamaan tai puhumaan asiasta. Näin voi tehdä, mutta käytännössä näin ei toimita, sillä patentin saaminen kestää todella kauan. Nopeutettua käsittelyä voi toki pyytää tietyin ehdoin, mutta silloinkin aikaa kuluu puolisen vuotta. Tässä lainaus PRH:n kysymys ja vastaussivuilta:

Kysymys: Kuinka kauan patentin saaminen kestää?

Vastaus: Keskimääräinen käsittelyaika on 2–2,5 vuotta. Kun patentti myönnetään, se tulee taannehtivasti voimaan tekemispäivästä alkaen. Hakemusaika on siis ehdollista suojaa. Jos tuona aikana joku loukkaa myöhemmin myönnettävää patenttia, häneltä voi vaatia korvausta loukkauksesta.

Keksintö kannattaa patentoida vasta sitten, kun sitä lähtee esittelemään oman pajansa/työryhmänsä ulkopuolelle. Mielellään protoamisen jälkeen, tai jopa vasta pilotoinnin jälkeen, jos pilotointi tehdään suojatussa ympäristössä.  Sillä monesti keksintö muuttuu, ja jos patentoi varhaisessa vaiheessa, niin voi joutua huomaamaan että keksintö muuttuikin erilaiseksi, eikä patentti enää suojaakaan sitä. Käytänössä liiketoiminta aloitetaan siitä hetkestä alaken, kun on saatu virallisen tahon antama uutuustutkimus (Esim. PRH, EPO), joka näyttää vihreää valoa. Eli ”ei uutuuden estettä ja keksintö on patentoitavissa”.

pat.ajankohta

Kuvassa: Paras patentointiajankohta on lähinnä oikean puoleista punaista pystyviivaa. Siis juuri ennen kuin liiketoiminta alkua, jos vain asia pystytään pitämään salassa siihen saakka. Tämä riippuu tietenkin keksinnöstä. Tällöin ei makseta turhasta, ja patentti varmasti on oikea, eli vastaa myyntiin tulevaa tuotetta.  Monesti patentoiminen joudutaan tekemään aikaisemmin, esimerkiksi yrityksen tk-rahoituksen hakemista varten, tai jos keksintö joudutaan viemään julkisuuteen esim pilotointia, tai testiajoja (protoamista) varten. Ennen varsinaista patentointia voi käyttää epätäydellistä patenttihakemusta suojakeinona, josta kerotaan Suojaus 0€ -luvussa.

Huomaa, että tuotekehitysvaiheessa keksinnöllä pitää yleensä olla jo hyvä patenttihakemus tai saatu patentti. Myös muut suojaukset, kuten tuotemerkki, sivupatentit tai hyödyllisyysmallit, jne. on huomion arvoisia.

Kuriositeettina: Joskus kuulee väitettävän, että ideaa ei voi patentoida. Kyllä sen periaatteessa voi. Kunhan vaan se on rakennettavissa. Mitään prototyyppiä tai muuta todistetta toimivuudesta esim. PRH ei vaadi.

Prototyyppien kantaminen todisteeksi patenttitoimistoon, kuten Pelle Peloton tekee, on ollut käytössä USA:ssa joskus aikanaan, sillä laitteen toimivuus on pitänyt todistaa.