Keksinnön suojaus 0€

Miten suojata keksintö, kun ei ole rahaa. Tai mahdollisimman pienellä budjetilla?

”Riski huonon patenttihakemuksen aiheuttamasta keksinnön menetyksestä on vain 1 % verrattuna siihen riskiin, että keksijältä loppuu raha ja asiat ei etene” – 40 vuotta patenttitihakemuksia tehnyt K. Helke lausahtaa.

1. Epätäydellinen patenttihakemus, suojaus lyhyelle aikaa.

Oletan tässä, että keksijä on tehnyt itse, tai teettänyt uutuustutkimuksen, tai on muuten varma keksintönsä ainutlaatuisuudesta.

Voit opetella tekemään suomalaisen patenttihakemuksen. Hakemuksen täyttöohjeet ja muuta asiaan liittyvää löytyy löytyy PRH:n sivuilta, ja kun niitä aikansa tavailee, niin tulee ymmärrys ja saattaa onnistua. Teksti on aika lakitekstiä, lauseista tulee pitkiä, ja äidinkielellisesti jopa virheellisiäkin. Monesti Less is more -tekniikka on hyvä, turha runoilu pois. Eli ei näin: Jospa ette turhaan runoilisi niihin patenttihakemuksiin ylimääräisiä lurituksia, vaan selkeästi: Turha runoilu pois.

1. Eli tee hakemus, ja lähetä se prh:lle. Laita siihen oleelliset: Piirros, selite ja vaatimukset, ja itse hakemus tietenkin. Mutta älä maksa sitä, ja ruotsinnoksenkin, jne muut voit unohtaa.

2. Saat PRH:lta hakemuksesi vastaanottonumeron, patenttihakemusnumeron, eli ns. Diaarinumeron muutaman päivän sisällä. Tämä on tärkeää, sillä tämä ilmoitus tarkoittaa sitä, että sinulla on vuoden mittainen etuoikeus hakemuksessasi esittämääsi keksintöön. Muistaakseni maksamattoman hakemuksen voimassaolo eli vireilläolo on n 3-5 kuukautta. Hakemuksen voi jättää myös mailitse: kirjaamo (ät) prh.fi. Paluupostissa tulee maksukehotus, mutta siihen ei tarvitse reagoida. Siitä ei tule koskaan mitään uusia maksukehotuksia, tai perintäprosessia.

Käytännössä, jos joku laatii samanlaisen hakemuksen vaikka huomenna, niin sitä ei hyväksytä jos asiat tulee joskus vastakkain, koska sinulla on tämä diaarinumero ja sen antama etuoikeus. Mikään rahasumma tai muu ei pysty tätä muuksi muuttamaan. Huomioi myös, että tämä etuoikeus on voimassa liki koko maailmassa. Voit siis periaatteessa keskustella keksinnöstäsi ulkomaillekin. Mutta muista, että etuoikeus lakkaa, jollet tee mitään lähiaikoina.

3. Nyt voit puhua keksinnöstäsi avoimemmin, sillä on nyt alustava suoja. Siitä on lähetetty patenttihakemus, ja voit merkata esitteisiin tai virallisiin papereihin Pat.hak, ja numero siihen perään. Amerikkalaiset käyttää Pat.pend -merkintää.

4. PRH lähettää sinulle muutaman kuukauden sisällä kirjeen, jossa pyydetään täydentämään ja maksamaan hakemus. Jos tilanne näyttää vielä hyvälle, ja olet laatinut hakemuksen hyvin, niin voit täydentää ja maksaa hakemuksen. Silloin siitä tulee aikaa myöden ehkä patentti. Mutta: Suosittelen, että jätät tämän hakemuksen sinne vain makaamaan, etkä maksa sitä. Tällöin se ei tule koskaan julkiseksi.  Ja toivottavasti tässä vaiheessa olet saanut rahoittajan/kaupat/sopimuksen/firman ja Tekes, jne innovaatiorahaa, jne, jolloin voit taloudellisesti käyttää ammattilaista tekemään hyvän patenttihakemuksen, eli suojaamaan keksintösi pysyvämmin.

Tämä tapa ei tietenkään korvaa sitä, että teetät paikallisella patenttiyrittäjällä (patenttitoimistot) hyvän ammattitaidolla tehdyn hakemuksen. Mutta laillisesti kaava ja suojaus on sama, tekipä hakemuksen kuka vaan. Riski on se, että hakemuksesi on niin huono, että siitä ei saa kukaan selvää, niin tietenkään se ei silloin suojaa yhtään mitään.
Siis jos lähetät patenttihakemuksen liitteenä vaikka pelkän valokuvan keksinnöstäsi, tai vaikka palan kuponkiuutisia, niin siitä ei kyllä selviä kenellekään, mitä tässä on tarkoitus suojata.

Toinen riski on se, että hakemuksesi on muodollisesti hyvin tehty, mutta se ei suojaa keksintöäsi. Jos olet maksanut käsittelymaksun, niin siitä tulee mahdollisesti patentti, ja silloin se tulee julkiseksi reilun vuoden kuluttua. Tällöin et voi tehdä/teettää uutta parempaa patenttihakemusta samasta aiheesta, koska päällekäin patentoiminen on mahdotonta, vaikka alkuperäinen olisikin sinun, ja kaikkialla maailmassa on tällöin nähtävissä keksintösi ydintekniikka.

5. Mikäli tässä alle 5 kk ajassa kukaan ei ole kiinnostunut keksinnöstäsi, jätä asia silleen, eli et tee asialle mitään. Sanonta JÄTS tulee prh:n tiedostoissa käytettäväistä sanoista : Jätetty Silleensä. Voit tehdä uusintakierroksen aloittamalla tämän kohdan alusta, eli lähettämällä uuden epätäydellisen hakemuksen.

Tämän koko homman pointti on se, että keksijän ja keksinnön uskottavuus on 10x suurempi, kun on mustaa valkoisella. Kuvitelkaa tilannettä, jossa keksijä esittelee keksintöään: Tässä on patenttihakemuksen numero, tässä esiteraakile, jne. Palavereissa voi mainita, että tämä hakemus on tehty nimenomaan tätä alkuvaihetta varten, jotta ei turhaan patentoida, jos tästä ei tulekaan mitään. Lisäksi suosittelen patentoimaan pysyvästi tai hyvin vasta mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa, sillä keksintö monesti muuttuu paljonkin, proto- ja pilottivaiheessa.

Lainaus PRH:n sivuilta: ”Jos et korjaa hakemuksen puutteita määräpäivään mennessä, lähetämme sinulle päätöksen siitä, että hakemus jää sillensä eli sen käsittely lopetetaan.”

 

Esimerkki 

Tässä esimerkiksi yksi oma keksintöni, joka osoittautui myöhemmin liian tehottomaksi.

Tällöin olin  töissä C-Convert nimisessä yrityksessä keksijänä ja tuotekehityspäällikkönä.

Teoriassa kyseisen savukaasun puhdistuslaitteen idea toimi. Kului pari kuukautta, kunnes proto oli saatu kasaan, ja päästiin kentälle kokeilemaan. Kokeilu tapahtui asiakasympäristössä, ison energiatoimittajan voimalaitoksissa auktorisoitujen mittausfirmojen kanssa. Juuri ennen kuin pajasta lähdettiin ulkomaailmaan, n. viikkoa aikaisemmin, laitoin epätäyd. pat.hakemuksen prh:lle, ja sain luonnollisestikin pat.hak. numeron.
Mittaustilanteessa joku kysyikin, että onko tällä patentti, niin sanoin, että hakemus on sisällä.
Mutta: Toivottua pienhiukkasten poistumaa ei saatu riittävän pienessä kokoluokassa riittävän hyväksi. Keksinnöllä ei ollut tällöin kaupallista potentiaalia.  Neljän kuukauden kuluttua, kun en reagoinut mihinkään PRH:n pyyntöihin, hakemus jäi silleensä, PRH:lla.
Eli kokeiltiin, varmistuttiin siitä, että kukaan ei varasta ideaa, todettiin toimimattomaksi, ja keksintö hylättiin. Suojaamiseen käytettiin 1 työpäivä aikaani. Tämä maksoi siis reilun satasen.

Kuvakaappaus PRH:n tietokannasta. Klikaamalla kuva suurenee.

Tämä kirjoitukseni ei ole täydellinen, ja asiat muuttuvat ajan saatossa. Ajantasaista lisätietoa patenttiasioista saat PRH:n sivuilta löytyvästä patenttikäsikirjasta,

Erityisesti tämä tapa sopii monelle sarjakeksijälle, joilla on aikaa viedä asioita eteenpäin täyspäiväisesti. Suoja-aika riittää monesti siihen että  asioita on saatu riittävästi eteenpäin, esim. on saatu rahoitusta, tai keksintö on myyty, jne.

Hakemus kannattaa lähettää juuri vaikka edellisenä päivänä, kun tietää, että joutuu esittelemään keksintöään paivänvalossa. Yllä mainitun esimerkin kohdalla hakemus oli lähetetty tiistaina, ja keksinnön mittaukset ulkopuolisten yritysten toimesta kenttäoloissa alkoivat torstaina.

2. Julkistaminen suojausmenetelmänä.

Jos sinulla on keksintö, joka on aika valmis jo. Esimerkiksi olet keksinyt uuden aurinkoenergialla toimivan valaisimen ja pystyt sekä haluat valmistaa niitä itse, ainakin aluksi.

1. Tee keksinnöstäsi mahdollisimman hyvä, valmiin tuotteen kaltainen. Tarjoa sitä jonnekin jälleenmyyjille. Tai perusta vaikka  nettikauppa, jossa niitä myyt. Ainakin nettisivut keksinnöllesi, josta niitä saa tilata.

2. Kirjoita ns.  puffi, ja lähetä se kaikkien tuntemiesi ja löytämiesi (google ja mahdollisesti lehdistöluettelo) lehtien tuoteuutuuspalstoille. (kirjoitan myöhemmin puffijutun ohjeet) Lehdet julkaisevat yleensä mielellään tuoteuutuuksia, ja jos se on kirjoitettu hyvin valmiiksi, niin helposti saa ilmaista palstatilaa.

3. Kun edes yksi lehti on julkaissut tuotteesi/keksintösi jutun, niin silloin keksintösi on juridisesti yleisessä tiedossa. Kukaan muu ei sitä voi patentoida, et edes sinä itse enää. Internetin kohdalla avoin julkaisu ja mainostaminen esim Facebookissa ajaa saman asian nykyisin.

Tämän jälkeen on kenenkään vaikea tulla väittämään, etteikö keksintösi olisi sinun tai yrityksesi tekemä. Tällä menetelmällä poissuljet sen, että joku muu patentoi keksintösi.

Mutta joku muu yritys saattaa kyllä napata ideasi, koska se on tavallaan vapaata riistaa,  ja alkaa tekemään samanlaisia tuotteita. Tällöin voit ottaa yhteyttä ko. yritykseen, sillä heitä saattaa kiinnostaa ammattitaitosi, ja he voisi olla valmiita ostamaan sinulta palveluksia tai liiketoimintasi.

Tämä menetelmä sopii hyvin pienemmille keksinnöille, ja jos keksijällä on paljon keksintöjä, ja hän elättää itseään tekemällä/myymällä tuotteitaan itse. Tietenkin tähän voi hakea tavaramerkkisuojaa. Tekes- yms rahoitus- ja startup-kuvioihin tämä ei sovellu.

Keksinnön rahallinen arvo syntyy sen ympärille kasvaneen liiketoiminnan myötä. Kuten yleensä muulloinkin. Itselläni on yksi merkittävä keksintö, jonka liiketoiminta on lisensoitu, eikä sillä ole voimassaolevaa patenttia.

3. Vie eteenpäin ja tee uutta, muut ei pysy perässä

Tämä ei varsinaisesti ole uuden keksinnön suojaamista, mutta merkittävä suojan tuoja kuitenkin.

Kilpailijat ei pysy perässä, kun teet entisen keksinnön pohjalta uutta, tai kehität keksintöäsi edelleen. Varsinkin jos teet  ja myyt itse keksintöäsi, niin sinulla on jatkuva kontakti asiakkaisiin. He saattavat pyytää parannuksia tuotteeseesi, tai asiakkaat jopa keksivät sille uusia käyttötarkoituksia. Jolloin uusia aluevaltauksia tulee jatkuvasti.

Yksi peruskeksintö tuottaa aina monia muita haaroja. Jos näitä jatkaa ja pitää keksintönsä ajan tasalla tekemällä eri sovelluksia, niin yksinkertaisesti isot ei pärjää ketteryydessä. Heillä ei välttämättä ole aikaa mennä ruohonjuuritasolle tutkimaan tilannetta: He vaan kopioi ja myy niin kauan kuin tavaraa menee. He ei ole keksijöitä.

Hyvin moni keksintö kopioidaan vahvasta patenttisuojasta riippumatta. Esimerkiksi en ole tainnut nähdä alkuperäisiä Crocs -kenkiä missään. Kaikki ovat olleet kiinalaisia kopioita. Mutta alkuperöinen Crocs nauttii kopioiden tuomasta julkisuudesta, koska se pärjää laadullaan, omaksi tarpeekseen.

4. Muut olemassa olevat suojaukset

Joissakin tapauksissa voi saada suojaa keksinnölleen muilta luovien alojen järjestelmiltä. Kirjailija nauttii tekijänoikeutta automaattisesti. Niinpä tietokoneohjelma luetaan kirjalliseksi tuotteeksi, ja sillä on suojaus automaattisesti. Tätäkin julkaisua koskee tekijänoikeudet, ja jos joku tätä lainaa kaupallisessa mielessä, niin hänen pitää kysyä minulta ensin lupa, ja sopia korvauksesta.

Periaatteessa näin ajatellen keksintösi piirrustukset ja tekstit ovat automaattisesti sinun omaisuutta. Tätä olisi mielenkiintoinen laajentaa keksinnön puolelle, missä menee raja, jossa keksintö muuttuukin freewareksi ilman patenttia, kun se kuitenkin on tehty piirrustusten ja tekstin pohjalta.

Teatteritaiteessa käsikirjoitusta koskee tekijänoikus. Eli kässärin tekijälle, siis näytelmän keksijälle maksetaan korvaus, kun sen pohjalta tehdään näytelmä. Teatteri rikastuu sitten lipputuloilla. Voisiko vääntämällä vääntää niin, että kun tekee ohjeet ja piirrustukset keksintöön, niin sen, joka sen toteuttaa, kuuluu maksaa siitä tekijälle?  Mielenkiintoista.