Keksinnön arvioiminen

 

Olenko hyvä keksijä? Myykö keksintöni?

-Parhaat arvioitsijat ovat asiakaat.

 

Moni miettii tätä, ja haluaisi keksinnölleen arvioinnin.

Arvioiminen on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa. Keksinnöstä pystyy arvioimaan sen teknistä tasoa, eli kuinka uusi se on verrattuna muuhun tekniikan tasoon. Tämä on oleellista varsinkin tutkijoiden työssä: Turhaan tekee toiseen kertaan, kun joku on jo tehnyt aiemmin. Toinen tarpeelliseksi koettu arviointi on kaupallistamisen mahdollisuudet.

Tekniikan taso

Yksi keksinnön arvioiminen on Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) uutuustutkimus. Sen voi teettää ilman patentointiakin. Tai uutuustutkimuksen voi tehdä itsekin. Uutuustutkimus määrittää tavallaan tekniikan tason, ja miten tämä uusi keksintö parantaa tekniikan tasoa entisestään. PRH:n ajatus on se, että tekniikka kehittyy koko ajan, ja keksintö rakentuu keksinnön päälle. Tekniikan tasoa on helppo arvioida itsekin googlaamalla keksinnön ydinosia englannin kielellä, myös kuvahakuna. Apuna voi käyttää googlen kääntäjää.

Kaupallinen arvio

Lähes kaikki keksijöiden  ja innovaatioiden ympärillä olevien rahoituslaitoksien arvioijat tekevät arvion keksinnön kaupallistamisen mahdollisuuksista.

Ammattinsa osaava bisnespuolen henkilö pystyy kyllä antamaan jonkinlaisen arvion, mutta usein arvion taso on heikko, sillä hän ei ole monestikaan sen alan asiantuntija, jolle keksintö on tehty. Arviota kuitenkin tarvitaan siksi, että ei syydettäisi rahaa turhiin projekteihin.

Lisäksi suomen virkamiesjärjestelmä ei suosi poikkeuksia ja rohkeita ratkaisuja, vaan epäonnistumiset pyritään minimoimaan: Poikkeavan keksinnön rahoittaminen saattaa aiheuttaa epäsuosioon joutumisen.

Arvioinnissa onkin keksijän pärstäkerroin ja luotettavuus on tekniikkaa merkittävämpi. Jos on hieman suomalaistyylisesti, hyvävelimeiningillä olevaa bisneksellistä pelisilmää, niin rahaa saattaa saada täysin toimimattomaankin keksintöön.

Toisekseen lähes kukaan ei pysty arvioimaan, mikä myy huomenna. Esimerkiksi kukaan ei uskonut pizzerian pöydässä keksittyihin tekstiviesteihin, ja se olikin alunperin tarkoitettu hieman muuhun käyttöön. Viestittely kuitenkin yleistyi vallattoman suureksi. Jälkeenpäin ihmisten välisen kommunikoinnin tutkija kyllä pystyi selittämään ilmiön.


Arviointien onnistuminprosentti.

Yli puolet julkisella rahalla aloittavista startupeista kaatuu. Joidenkin tilastojen mukaan jopa 75 %,  parin vuoden sisällä aloittamisestaan. Näiden kaatumisien syy ei monestikaan ole alkuperäisen keksinnön toimimattomuus, vaan syitä on todella monia. Usein kaatumiset johtuvat henkilökemioiden toimimattomuudesta ja liian vähäisestä keskustelemisesta, mitä kukin startupilta haluaa. Täytyy myös muistaa, että keksintö on vain 5-10 % koko yrityksestä, ja jos se muu menee pieleen, niin sitten ollaan konkurssissa.

Olisi hyvin mielenkiintoista tehdä tutkimus: Jos isossa yrityksessä tehdään keksintöjä, ja ne kaupallistetaan, niin mikä on niiden onnistumisprosentti. Ja tätä verrataan innovaatiojärjestelmämme suosimaan start-up tapaan, jossa keksinnön ympärille luodaan yritys. Isossa yrityksessä on vahva liiketoimintaosaaminen jo. Olisiko keksintökohtainen kaatumisprosentti tällöin yhtä suuri?

Tässä alla pieni ”podcast” tästä aiheesta, jossa verrataan myös keksijän työtä teatterityöhön. Kumpikin on luova ala, ja ongelmat on hieman samankaltaisia.

https://youtu.be/E6rzkY8Y7lA

Joukkorahoitus arvion tekijänä:

Joukkorahoitus on yhdistelmä arviota, rahoitusta, markkinointia. Hyvä puoli on se, että saa palautteen ihan alkuvaiheessa. Tuleeko tuote myymään vai ei.

Joukkorahoituksessa on kaikki samat asiat, kuin normaalisti keksinnön tuotteistamisessa, mutta ne on eri järjestyksessä ajallisesti. Joukkorahoitus on ennakkomyyntiä laillaan, ja vaatii todella hyvän mainoskampanjan, yleensä sosiaalisessa mediassa ja/tai internetissä tehtynä.